Sinä, minä ja naapurin Arskakin.
Radiossa puhuttiin tänään muutama lause puoluetuesta. Ja kävipä niin hassusti että Jone Nikula sai minutkin ajattelemaan.
Että oikeastaan aika hassu systeemi, tuo puoluetuki.
Verovaroista maksetaan vuosittain kymmeniä miljoonia euroja siihen, että päättävässä asemassa olevat poliitikot pääsevät keksimään keinoja sinun, minun ja Arskan elämänlaadun huonontamiseksi.
Me kaikki jotka vielä näemme vaivaa käymällä äänestämässä pidämme neljän vuoden välein yllä tätä poliitikkojen itsensä keksimää ikiliikkujaa. Ja osa meistä, veikkaan että Arska ainakin, silti jaksaa uskoa ja toivoa että parempaa olisi tulossa.
Politiikka on poliitikoille vain ja ainostaan uudelleen valituksi tulemisen varmistamista. Lupauksilla ei ole väliä.
Koska jos niitä lunastettaisiin ei enää olisi mitään uudelleen luvattavaa.
Enkä usko että puoluetuki, tämä demokratian kummajainen olisi ihan heti poistumassa. Persuillekin, jotka näön vuoksi koittivat puoluetuen korottamista viime vuonna estellä, tuki edelleen kelpaa.
Että tyhmiä ollaan. Sinä ja minä ja naapurin Arska.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti