Ristiriitaisia tunteita, näin satavuotispäivänä.
Toisaalta, ja ehkä kuitenkin enemmän, osaan tuntea kiitollisuutta isänmaatamme ja sitä aikanaan puolustaneita kohtaan.
Mutta toisaalta tunnen suurta myötähäpeää.
Varsinkin näitä "kansallismielisiä" kohtaan. Ja lainausmerkit siksi, että on kansallismielisiä ja sitten on "kansallismielisiä".
Ja poliitikkojamme, valtakunnantasolla, kaikkine sekoiluineen ja oman edun tavoitteluineen. Sillä sitähän tämän päivän politiikka on: sulle ja vähän enemmän mulle...
Toivottavasti päivän päätyttyä vallalle jää tuo kiitollisuus, hyvä mieli kuluneista vuosista, niin omista kuin Suomenkin.
Ja sen verran tiedän jo nyt, että jos joku SoMessani edes yrittää toivottaa Hyvää Itsepäisyyspäivää, on ärtymykseni oleva suuri ja mahtava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti